palkki

Parikkala Siikalahti

Galleria
Gallery
Lintuharrastajan päiväkirja
Birders diary
www.lintumaalari.net
www.birdpaintings.net
www.ornio.net

Lintupaikat
Places
Matkat
Trips
Videot
Videos
Linkit
Links
Yhteystiedot
Contact
Teksti ja kuvat © Hanna & Janne Aalto

Parikkalan Siikalahti on laajuutensa ja lajistonsa takia Suomen paras lintujärvi. Siikalahti on otettu lintuvesien suojeluohjelmaan vuonna 1982 ja se hankittiin lopulta valtiolle 80-luvun puolivälissä. Lahden kuivattamista pelloiksi suunniteltiin 80-luvun alkuun asti! Siikalahtea hoitaa nykyään Metsähallitus.

Siikalahdelle löydät parhaiten seuraamalla valtatie 6:n opasteita. Valtatien 6:lta on Siikalahden parkkipaikalle matkaa noin 3 km Kaukolan tietä pitkin.

Siikalahtea keväälläPatotien lintulavaSiikalahden alueen hyviä retkikohteita ovat mm. Siikalahden pohjoispään venesatama ja lahden eteläkärjen kiertävä tie. Lintuja kannattaa käydä katselemassa myös Siikalahden keskeltä menevältä patotieltä. Tämä paikka on hyvä esimerkiksi kahlaajamuuton seuraamiseen ja yölaulajien kuunteluun. Muista, että lahti on rauhoitettu liikkumiselta sulan maan aikaan ja lehtojen kulumisen vuoksi poluilta poistuminen on kiellettyä. Jos aiot liikkua alueella laajemmin, ota selvää suojelualueen rajauksesta.

Siikalahti on yksi Simpeleenjärven lahdista. Se on matala ja kasvamassa umpeen. Umpeenkasvua on pystytty hidastamaan hoitotoimilla. Kasvillisuus on ravinteisen ja kalkkipitoisen maaperän ansiosta poikkeuksellisen rehevää. Rehevyyttä lisäävät lahden mataluus (suurimmalta osalta alle 1m vettä) ja sinne aikoinaan lasketut jätevedet sekä pelloilta tulevat ravinteet. Lahti on 5 kilometriä pitkä, mutta suurin leveys on vain 1,5 km. Vedenpintaa pidetään hiukan luonnollista ylempänä pumppujen avulla. Pumput estävät myös rantapeltojen tulvimisen. Keväällä jäät lähtevät huhti- toukokuun vaihteessa. Lahdelle tulee kuitenkin pienempiä sulia jo aikaisemmin ja linnut kerääntyvät näihin.

Siikalahti on erittäin tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka monelle lintulajille.

Muuttolinnut

KevätryysistäPohjois-eteläsuuntainen lahti toimii johtolinjana muuttolinnuille. Tornista on melko laaja näkyvyys muihin ilmansuuntiin paitsi pohjoiseen. Muuttoa voi seurata myös patotieltä tai Siikalahden itäpuolisilta mäiltä.

Alkukeväällä lahti on tärkeä muuttavien lintujen levähdysalue. Siikalahden kautta muuttaa paljon kahlaajia ja pikkulintuja. Arktisten hanhien muuttoakin voi seurata tornista. Näiden hanhien lentoreitit ovat harmittavasti täysin tuulista riippuvia. Keväällä -99 tornista havaittiin yhdessä päivässä 74000 muuttavaa sepel- ja valkoposkihanhea.

Pesivät linnut

Pesimälajeja on suojelualueella vuosittain 70-75. Lahden lähialueilla pesii vielä monia Siikalahtea hyödyntäviä lintulajeja. Esimerkiksi kalasääkset tulevat kauempaa lahdelle kalastamaan.

Lahdella pesii mm. parikymmentä mustakurkku-uikkuparia, kaulushaikaroita, laulujoutsen, reilut 20 luhtakanaparia, kolmekymmentä luhtahuittia, pikkutikkoja ja paljon pikkulintulajeja. Suurimmat parimäärät ovat naurulokilla ja ruokokerttusella, joilla on alueella viitisensataa paria.

Siikalahti on yksi parhaista paikoista harvinaisen valkoselkätikan tapaamiseen. Parhaiten sen näkee toukokuun loppupuolella tornista lentämässä ruuan hakuun johonkin Siikalahden saarista. Pitkoksilla kulkevaa lintuharrastajaa tikat menevät usein puun taakse piiloon.

Siikalahden lintutorniAlue on kuuluisa myös yölaulajistaan. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa on paras yölaulaja-aika. Retkelle ei kannata lähteä liian aikaisin yöllä. Monet yölaulajat aloittavat ääntelynsä vasta vähän ennen puoltayötä, siihen asti saattaa olla hyvinkin hiljaista. Suositeltavin yölaulajaretki alkaa tornista puolilta öin. Torniin kuuluu kaulushaikaroita, luhtahuitteja, luhtakanoja ryti- ja rastaskerttusia ja monia muita lintuja. Lehdossa kulkevalta polulta voi kuunnella satakielien konserttia. Patotieltä voi vielä kuunnella lahden elämää. Pelkästään Siikalahdella ei kannata pysyä. Siikalahtea kiertäviltä teiltä kuuluvat viita- ja luhtakerttuset, viita- ja pensassirkkalinnut, kehrääjä, kuhankeittäjät, kultarinnat jne. Ruisrääkkä on yleistynyt lähes joka pellon lajiksi. Tältä reitiltä on vuosien saatossa kuultu mm. kääpiöhuitti, pikkuhuitti joka aikaisemmin esiintyi jopa 9 linnun voimin, 2 ruokosirkkalintua, viiiäisiä ym.

Heinäkuussa Lahdella on eniten lintuyksilöitä, kun pesivillä pareilla on poikasensa ja pohjoisesta palailee ensimmäisiä syysmuuttajia etelää kohti. Jos ruovikon reunoissa on rantalietteitä voi lahdella havaita kahlaajia, esimerkiksi eri sirrilajeja. Lietteiden määrä vaihtelee vuodesta toiseen koska niitä syntyy erityisesti ruoppauksien sivutuotteena.

Syksy

Metsästykseltä rauhoitettu Siikalahti kerää paljon vesilintuja sulkimaan ja varustautumaan muuttoa varten. Parhaimmillaan loppukesällä lahdelta voi laskea 1000 nokikanaa, satoja haapanoita jne.

LampivikloAivan loppusyksystä ennen jäiden tuloa lahdella voi olla satoja joutsenia levähtämässä. Viimeiset niistä lähtevät vasta kun lahti lopulta jäätyy.

Harvinaisuudet

Siikalahden rehevä alue on myös lintuharvinaisuuksien suosiossa. Harmaahaikarat ovat lisääntyneet Suomessa ja Siikalahdella niitä havaitaan useita vuosittain. Paikkoja katsastelevia kattohaikaranuorukaisia tavataan vuosittain. Vesilintuharvinaisuuksia ovat olleet mm. amerikanhaapana, lähes vuosittainen harmaasorsa, tiibetinhanhi, kiljuhanhi ja punapäänarsku.

Suomessa harvinaisista petolinnuista yleisimmin tavattava laji on haarahaukka. Ne pesinevät rajantakaisissa metsissä, mutta ilmeisesti lähes päivittäin ne suorittavat Siikalahden ohilennon saalistusmatkallaan. Siikalahdella on havaittu kiljukotkia, pikkukiljukotka, arokotka, punajalkahaukkoja, isohaarahaukka, arosuohaukka jne. Muuttohaukka on joka keväinen vierailija.

Kahlaajavieraat:

Siikalahden kautta muuttaa muutamia mustapyrstökuireja vuodessa. Ruoppaus ja muut hoitotoimet ovat luoneet kahlaajille sopivia levähdyspaikkoja. Pulmus- ja merisirriä lukuun ottamatta muut sirrilajit on havaittu piipertelemässä mutavalleilla. Lampivikloja on havaittu useita. Suomessa harvinaisimpia lahdella havaittuja kahlaajia ovat suohyyppä ja pääskykahlaaja. Muita lahdella havaittuja harvinaisuuksia ovat olleet muun muassa jääkuikka, mustakaulauikku ja kääpiöhuitti.

Varustelu:

Siikalahden pitkospuut Parkkipaikalla on wc, myös inva, opastuskeskus, keittokatos ja muutama telttapaikka. Lintutornille on polku ja pitkospuut. Uusittu lintutorni on jykevä ja kaksikerroksinen. Tornille vie noin kilometrin mittainen luontopolku, joka on suurimmalta osalta lehdossa ja ruovikossa kulkevaa pitkospuuta. Kesällä tornin postilaatikossa on havaintovihko, jota esimerkiksi opas päivittää säännöllisesti. Tornin viereen rakennettiin 2003 keväällä piilokoju, josta lintuja pääsee tarkkailemaan läheltä. Liikuntarajoitteiset pääsevät tutustumaan Siikalahteen lahden ylittävältä patotieltä, jonne rakennettiin 2003 keväällä tarkkailutaso. Siikalahdella on opas parhaimpina lintuaikoina. Opastuskeskuksen näyttelyssä on paljon hyviä lintu- ja luontokuvia alueelta. Sieltä löytyy myös vinkkejä kasviharrastajille.

Hirvi SiikalahdellaUsvaiset kasvitPiilokoju

Takaisin Lintupaikat-sivulle